Pakkoruotsia ja muuta kommunikointia
Kantani tähän kielikysymykseen on se, että Itä-Suomessa on saatava opiskella venäjää. Venäjän kielen tarve on siellä kaikilta osin tarpeellista, hyödyllistä ja välttämätöntä. Kieli – mikä tahansa kieli - on vain väline, jolla ymmärretään ja tullaan ymmärretyksi. Se ei ole itseisarvo. Se voi olla viittomakieltä, morseaakkosia tai vaikka hieroglyfejä. Pääasia on, että mahdolliselle keskustelulle tai muulle ajatuksen- tai tiedonvaihdolle ei aseteta turhia esteitä.
Helsingin Sanomien, Suomen Pravdan eli Totuuden, artikkeli muutamia päiviä sitten oli puhdasta propagandaa. Ensin tilattiin kymmenkunnalta kirjoittajalta ruotsinkielen kohtuuttoman aseman säilyttämistä puoltavia artikkeleita – vai kutsuisiko niitä propagandakolumneiksi? – ja sitten hehkutettiin, kuinka ruotsinkieli on kuin ilmaa, jota hengitämme! Ilman ei kertakaikkiaan tule toimeen. Auta armias! Jos maamme päälehden taso on tämä, niin toivon hartaasti sille kilpailijaa kohottamaan toimituksellista tasoa. Onko hesari todella vajonnut yhden asian mainokseksi? Olisi peiliin katsomisen paikka toimituksessa. Tietäen todennäköisen tuloksen kysyttäessä suomalaisilta, niin arvelen, ettei päälehdellämme ole pokkaa tehdä kunnollista kyselyä asian tiimoilta. Veikkaan tuloksen prosenteissa kielen pakkotuputusta vastaan alkavan numerolla yhdeksän, eikä se ole yksinumeroinen luku.
Vanhemmat voisivat lastensa kanssa harkita eri puolilla Suomea, minkä kielen opiskelu tuottaa parhaimmat edellytykset kulloiseenkin ammattiin ja pärjäämiseen juuri semmoisessa kombinaatiossa ja tilanteessa, missä asianomaista kieltä tarvitaan. Ruotsin – kuten kaikkien muidenkin kielten hallitseminen - on toki hyödyllistä, mutta siitä on tullut RKP:n masinoimana ääneen lausumaton pakko, jonka takaa jokaisessa hallituksessa mukanaolo. Jo hallitustunnusteluissa puolue pystyy turvaamaan kyseenalaisella kyseenalaistamattomuudella ruotsinkielen asemaa. Siis tarvitaanko meillä 2000 -luvulla kielipuolueita? Ei saamelaisillakaan ole omaa kielipuoluetta. Tai somaleilla, joista alvariinsa puhutaan. Somalin kieltä äskettäin eräs RKP:n edustaja ehdotti työväenopiston kursseille suomalaisille tarjottavaksi. Se kun on tulevaisuuden kieli, toisin kuin esimerkiksi englanti, hindu, mandariinikiina, espanja. Mahtaako ko. edustaja itse puhua somalia? Työväenopisto vastasi, ettei ole ollut kysyntää. Jos tälle linjalle lähdettäisiin muidenkin kielten osalta, olisi poliittisella kentällämme aika rikasta kommunikaatiota. Muissa kuin status quon säilyttämisessä RKP ei olekaan sen koommin kunnostautunut. Tämä saattaa myös olla sen kompastuskivi ja lopun alku. Ei ihme, että maahanmuuttajille yritetään opettaa suomen tai vaikka englannin asemesta ruotsia. Sillä saataisiin lisää äänestäjiä poteroonsa kaivautuneelle jäänteelle Suomalaisesta Suuresta Kielisodasta.
Kummallista, että tätä asiaa kohdellaan silkkihansikkain ja kokoomuksen Katainen meni jopa niin pitkälle, että lähetti Sasin vakuuttelemaan kilpailevalle puolueelle vastakkaista, kuin mikä oli puoluekokouksen kanta. Monessa muussa puolueessa olisi ollut johdon vaihdon paikka, mutta ei toki kansallisessa sekoomuksessamme.
Nyt sitten se pakollinen mielipiteeni puolustus. Puhun sattuneesta syystä itse toista kotimaista yhtä hyvin kuin suomeakin ja itselläni on sille totisesti ollut käyttöä, mutta en voi millään lailla rationaalisesti tulla siihen tulokseen, että kaikkien tässä maassa tulisi sitä pakolla osata. Osaan ruotsin lisäksi englantia ja myös saksaa. Saksa oli omana kouluaikanani se kieli, jolle arveltiin olevan tarvetta. Sen tosin sai valita vapaasti. Ja hyvä niin.
Pakot pois ja kukin opiskelkoon sitä, minkä katsovat tarpeelliseksi. Och samma på svenska.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kyllä ovat KAIKKI puolueet paitsi Persut vastuussa pakkoruotsista. Kepu sen aloitti (toki RKP:n vaatimuksesta), mutta viime vuosina Lipponen-Halonen tekivät kaikkensa jopa maamme lakeja ja EY:n direktiivejä rikkoen, jotta tämä rasistinen apartheid säilyisi.
Nyt Kokoomus haluaa lisää kovennettua lisäpakkoruotsia jopa satojen miljoonien hinnalla vuosittain. Hinta kerrottiin telkkarissa.
Persujenkin tiedetään olevan valmiita luopumaan pakkoruotsin poistamisesta ellei sitten ihme tapahdu eli että pakkoruotsi ei enää olisikaan pääsylippu hallitukseen. Kuka uskoo ihmeisiin?
Pakkoruotsia suurempi asia on kaksikielisyys, joka on se varsinainen rahareikä. Toki ruotsin, varsinkin riikinruotsin, osaaminen on monelle edullista. Mutta kaksikielisyys on kerta kaikkiaan romutettava ja heti.
Entä se venäjä? Joo-o, kyllä venäjää on saatava opiskella ruotsin sijasta. Koko maasssa eikä vain Pohjois-Karjalassa.
Mutta Suomen kielistrategian paras ratkaisu on 1. suomi ja 2. englanti. Kyllä se venäläinenkin englantia oppii ja pitkällä tähtäyksellä on vain parempi, että me olemme ulkomaalaisille englantilainen kansa.
Pravda on vieläkin humalassa mahdistaan kun omasta mielestään se sai Suomen ajettua EUhun. Kyllähän se kansan kääntäminen pakkoruotsin kannattajiksikin tietysti onnistuu, vaikka 90% sitä vielä vastustaakin ;-)
"Itä-Suomessa on saatava opiskella venäjää."
Tuossa tullaan ensinnäkin erään toisen blogistin jo aiemmin esittämään peruskysymykseen siitä, miten Itä-Suomi määritellään ja mihin piirretään Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välinen raja. Pitäisikö Suomi erottaa kahteen osaan?
Toiseksi olen sitä mieltä, että tuollaista on turha toitottaa, koska jokainen voi jo nyt opiskella mitä tahansa kieltä missä tahansa päin Suomea jos halua ja motivaatiota riittää. Kielten opiskelemiseen ei välttämättä tarvita koulutunteja.
Suomen kansallinen koululaitos pitää yllä miolempien kansalliskielien opetusta ohjelmassaan ja se on hyvin ymmärrettävää.
Tavoitteena tulee luonnollisesti olla täysi valinnanvapaus kielivalinnoissa. Suomen kielen jälkeen kielet pitäisi saada valita vapaasti.
Ehkä venäjän ottaminen pakkoruotsin tilalle on yksi pieni välivaihe matkalla kohti täydellistä kielivapautta. Venäjä on kuin rautakanki, joka kampeaa pakkoruotsia pois jalustalta.
"Pitäisikö Suomi erottaa kahteen osaan?"
Suomi on jo jaettu, Ahvenanmaalla ruotsia, ei ole pakkosuomea ja manner-Suomessa suomea, kohta ilman pakkoruotsia. Oletan että Itä-Suomessa venäjää tulevat opiskelemaan nämä jotka haluavat opiskella venäjää, ei tässä sen kummempia rajoja tarvitse hakea.
Suomen kielihistorialla on pitkä jatkumo Ruotsin vallan ajasta autonomian kautta itsenäisyyteen ja tähän päivään. On ymmärrettävä, että Suomella ei Ruotsin yhteydessä ollut maakuntana mitään erityisasemaa, vaan se luettiin yhdeksi Ruotsin maakunnaksi samaan tapaan kuin siellä nykyäänkin sääkartassa esitetään Norrland, Svealand ja Götaland. Jos siihen aikaan olisi ollut olemassa TVitä ja sääkarttoja, niin noiden kolmen alueen lisäksi olisi kartalla ollut Österland.
Toki tiedettiin, että Österlandin metsissä elelee alkukantaisia pienviljelijöitä, metsäsätäjiä ja keräilytalouden piirissä toimivaa väestöä, joka puhuu omaa alkukantaista uralilaisperäistä kieltä, mutta se oli vain Österlandia koskeva kuriositeetti. Totta kai kaupungeissa puhuttiin valtakunnan virallista kieltä eli ruotsia.
Kun autonomia koitti Venäjän vallattua Österlandin Ruotsilta, kielitilanne Suomen Suuriruhtinaanmaan alueella ei muuttunut aiemmasta. Suomen Suuriruhtinaamaan virkakunta oli edelleen ruotsin kielistä ja ruotsi oli ainoa virallinen kieli alueella. Kaikki suomalaiset kansallissankarit olivat ummikkoruotsinkielisiä. Runeberg, Suomen kansallisrunoilija, ei osannut suomen sanaa. Hänen hahmojaan olivat vänrikki Ståhl, Sven Duva ym. Kansallislaulun sanat hän kirjoitti "vårt land vårt land vårt fosterland ...". (Laulu toki suomennettiin monta vuosikymmentä myöhemmin Cajanuksen toimesta).
Suuri kansallisuusmies Snellman hellitteli mielessään ajatusta, että suomen kielestä tulisi virallinen kieli alueelle. Se oli vallankumouksellinen ja eksoottinen ajatus. Hän jopa opetteli hiukan suomea ja tiettävästi pystyi auttavasti kommunikoimaan yksinkertaisia asioita suomenkin kielellä. On jopa löytynyt kirjeitä, joissa hän on yrittänyt ilmaista asiansa periaatteessa suomeksi. Niissä tosin on ollut hiukan ylikorostuneen alentuva sävy suomen kielistä rahvasta kohtaan.
Oikeastaan vasta itsenäisyyden koittaessa suomen kieli sai niin käytännössä kuin virallisestikin tasavertaisen aseman ruotsin kanssa. Vasta joskus 30-luvulla ruotsin kieliset velvoitettiin Helsingin kouluissa opiskelemaan pakkosuomea.
Tässä lyhykäisyydessään historia kuinka nykyiseen tilanteeseen on tultu. Ahvenanmaan jätän pois tarkastelusta, koska se olisi oma lukunsa. Suomi on siis saavuttanut tasavertaisen aseman ruotsin kanssa kielenä Suomessa ja siitä suomen kieliset voivat olla ylpeitä.
Miksi kansallisen koululaitoksen pakkoruotsin opetus on ymmärrettävää? Järkevät perustelut puuttuvat! Tasokurssit lopetettiin koulusta ruotsin vuoksi. Suppeamman kurssin suorittaneet eivät päässeet lukioon ja se teki umpiperän varsinkin poikaoppilaille. Rinnakkaiskoulujärjestelmässä kahtiajako oli olemassa ja peruskoulunhan piti poistaa tuo kahtiajako. Se ei täysin onnistunut ilman tasokurssien poistoa. Taas ruotsin pakko-opetus oli oleellisin syy tasokurssien poistoon.
En ymmärrä miksi yhden ei kaikille välttämättömän kielen opetus pyörittää koko peruskoulujärjestelmää. Ymmärrän jos se olisi enemmistölle pakko suomenkieli tai opettamani matematiikka. Jos olemme EU:ssa eikö se jo riitä suuntautumisena Ruotsiin päin niille jotka eivät halua suuntautumista Venäjän suuntaan. Venäjällä on meille tulevaisuudessa paljon suuremmat kaupalliset näköalat kuin Ruotsilla, joten ihme ettei meillä vaadita pakkovenäjää!
7.9.2010 Rkp astui omaan ansaansa, tapahtui merkittävä käänne kielipolitiikassa, perustuslakivaliokunta teki ratkaisevan tulkinnan aluepoliittisessa kiistassa. Perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri Jaakko Jonkka tulkitsivat perustuslakia siten, että suomenkielisen virkamiehen ruotsintaidot eivät koskaan eikä millään keinolla ylety niin korkealle, että niillä voitaisiin tarpeeksi tyydyttävästi palvella ruotsinkielisiä.
Sinä päivänä putosi virkamiesruotsilta pohja. 7.9.2010 Rkp juhli Kokkolassa saavuttamaansa voittoa Keskustapuolueesta. Jonkka oli sanonut Pekkariselle, että perustuslakia on Sasin johdolla tulkittu siten, että oululaisten virkamiesten ruotsintaito ei riitä, edes kovennettuna, eli vaikka he olivat sitä lukeneet virkamiehiltä vaaditun todistuksen lisäksi vielä vuoden. Pekkarinen teki sen jälkeen ratkaisunsa, näki, että maahan tulee perustuslaillinen kriisi, elleivät hän ja Kiviniemi hyväksy Kimmo Sasin johtaman perustuslakivaliokunnan ja oikeuskanslerin tulkintaa. Siirryttiin hetkessä uuteen lukuun kielipolitiikassa. Keskusta käänsi selkänsä pakkoruotsille. Kiviniemi matkusti Kontiolahdelle ja esitti, että pakkoruotsin tilalle tulee, kuntien anomuksesta, myöntää mahdollisuus lukea jotain muuta kieltä.
Tässä uudessa tilanteessa on selvää, että virkamiehiltä vaaditulle ruotsinopinnoille ja todistukselle ei ole perusteita.
Pakkoruotsitus tuli peruskouluihin vasta 1960-luvulla. Sitä ennen suomenkielisen kansan enemmistö ei ollut missään tekemisissä ruotsin kielen kanssa. Viidessäkymmenessä vuodessa pakkoruotsi ei ole saanut aikaiseksi muuta kuin lisännyt vihaa ja inhoa ruotsin kieltä ja kaikkea ruotsalaisuutta kohtaan.
On korkea aika päästä pakkoruotsista eroon!
Onks nää "pakkoruotsi" ja "venäjän kielen opiskelu" joteskii niiku naimisis keskenää? Ei ainaskaa pitäs!
Toivoa vain täytyy että pakkoruotsi nousee näkyväksi vaaliteemaksi. Tähän saakkahan se on ollut vaalikamppailuissa tabu.
Kansalaisten mielipiteistä antaa hyvää osviittaa Usarin kysely: http://www.uusisuomi.fi/kysely/miten-vieraita-kielia-pitaisi-opettaa-suo...
Vain 10% kannattaa pakkoruotsia!
Jaaha, taas täällä yritetään luoda kiistaa kansanryhmien väliin (vrt. "Iiris"). Ei ole ruotsinkielisten vika että he aikanaan loivat nykyisen suomalaisuuden - eikä varsinkaan tämä "pakkoruotsi" ole heidän vikansa. Siitä on syyttäminen Kekkonen&co.... itse asiassa pitkä rivi suomenkielisiä poliitikkoja kantaa vastuun tästä.
Ruotsinkielisillä poliitikoilla ei enää aikoihin ole ollut tarvittavaa valtaa.
Miksi haukutaan naapurin Karlssonia? Hauku Kekkosta ja mikä hitto sen vanhan demaripomon nimi on..jaa, Lipponen.
Muutenkin olisi hyvä jos pysyttäisiin totuudessa. Virkaruotsin ja koulun lisäksi ei ongelmia ole. Koulutuskiintiöistä on valehdeltu paljon. Esim Hanken oli yksityinen kunnes pakko-otettiin valtiolle, ja koulutus siellä pohjaa tarpeeseen. Ei sille mitään voi että viidennes viennistämme menee pohjoismaihin. Samoin lääkiksessä ei ole ruotsinkielisillä mitään etuoikeuksia. Kokonaisuutena pienempi osa suomenkielisistä kuin muista hakeutuu yliopistoon. Tämäkin on suomenkielisten poliitikkojen ongelma - mikseivät järjestä asiaa. Ei ruotsinkielisillä ole valtaa tai halua estää suomenkielisä kouluttautumasta. Näillä ihmeellisillä kielisotureilla ja naapurisovun rikkojilla on suhteellisuudentaju kokonaan kateissa.
En kannata pakkoruotsia enkä mitään muutakaan pakkoa.
Venäjän tarvetta muuten liioitellaan. (Viime vuonna sen kirjoitti 199 yo-kokelasta.) Suomen kauppa Venäjän kanssa on ollut pääosin laskussa NLn kaatumisesta saakka. Venäjän talous on pienempi kuin pohjoismaiden yhteenlaskettu talous - Mitä sinne voisi myydä? Uusi keskiluokka ostaisi kodinkoneita mutta niitä ei Suomessa tehdä. Ehkä huonekaluja ellei IKEA vie markkinoita? Venäjältä tuodaan raaka-aineita kuten öljyä ja puuta. OL 3n valmistuminen ja yleinen trendi päästä öljystä eroon pienentää kauppaa takuuvarmasti jatkossa. Aseitakaan ei enää idästä osteta. Transitliikenne on jäissä. Haaveillaan Siperian radan mahdollisuuksista mutta tämä on kaukaista tulevaisuutta eikä välttämättä toteudu. Voi olla että jokin jäänmurtaja menee vielä kaupaksi - Venäläiset ovat ilmaisseet toiveensa ostaa High Tech-tuotteita kuten nanoteknologiaa Suomesta. Tämä on heidän kannaltaan katsoen sotilasteknologiaa jolloin koko jutusta jää paha maku suuhun - sitä paitsi volyymi ei tuolloin koskaan nouse suureksi. Tämä kaikki ei lohduta ylioppilaita eikä merkitse että suuria määriä venäjänkielentaitoisia ekonomeja tms tarvittaisiin. Juuri nyt vain turismissa ja turistikaupoissa Itä-Suomessa tarvitaan venäjää. Itäturistien osuus kaikista yöpymisistä hotelleissa on jotain 5% luokkaa kokonaisuudesta.
Asiaa mutkistaa Venäjän korruptio - monet länsifirmat ovat joutuneet luovuttamaan. Suomen tuleva NATO-liitos (jota ei voi estää jos valitaan porvari presidentiksi ensi kerralla) merkitsee myös idänkaupan hiipumista (venäläinen talouslehti kyseli viime vuonna eri alueiden kuvernööreiltä mitä he ajattelevat asiasta; puolet arveli taloussuhteiden heikkenevän siinä tapauksessa). Tähän päälle vielä suomalaisten perinteinen vastustus kaikkea venäläistä kohtaan niin kauppasuhteiden tulevaisuus ei välttämättä ole niin valoisa kuin monet luulevat. EU moittii jo Suomea siitä että ulkopuolisille - so, venäläisille - myönnetään liian monta viisumia Schengen-alueelle (viisumi Suomeen ja pystyt ehkä siirtymään huomaamatta lännemmäs). Olemme osa EUtä josta kuitenkin lopulta tulee liittovaltio. Emme ole emmekä halua olla osa Venäjän federaatiota.
Talousushteet menevät kyllä ajan mittaan uusiksi mutta eri tavalla kuin luullaan. Kauko-Idän osuus pienenee tulevan öljykriisin seurauksena, mutta Venäjän osuus nousee vain marginaalisesti. EUn osuus kasvaa entisestään, samoin lähialueiden kauppa Viroon ja Ruotsiin.
Venäjän osaamisen tarvetta ei ole virallisissa yhteyksissä tuotu riittävästi esille. Itä-Suomessa on huutava pula venäjän kielen osaajista!
Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani. Kulttuuriset yhteydet Venäjälle ovat runsaat ja lisääntyvät koko ajan. Venäläiset ovat suurin turistiryhmä Suomessa. Suomalaiset tekevät matkoja Venäjälle enemmän ja enemmän.
Venäjän kielen tarve Suomessa kasvaa koko ajan. Ruotsin kielen tarve Suomessa vähenee koko ajan.
Pakkoruotsi on täysin turha ja tarpeeton kouluainen suomenkielisissä kouluissa.
Jos nykyisellä "pakkoruotsilla" ei ole saatu aikaiseksi riittävän hyvää ruotsin kielitaitoa valtaosalle koululaisista, niin on ilmeistä, että ruotsin kielen opetusta pitää tehostaa ja laajentaa. Silloin siitä alkaa olla vielä enemmän hyötyä. Vastaavasti on ymmärrettävää, että mannersuomalaisten koululaisten voidaan edellyttää pystyvän tulemaan toimeen suomen kielelä vaikka he kävisivät ruotsin kielistä koulua.
Kuten jo aiemmin totesin kuka tahansa voi lisäksi missä tahansa Suomessa opiskella myös mitä tahansa muuta kieltä. Jos venäjän taidosta on Itä-Suomessa niin paljon hyötyä, niin luulisi, että näinä työttömyysaikoina nuoret kilvan opiskelisivat siellä venäjää. Kirja vain käteen ja opiskelemaan!
Kiitos monipuolisesta katsastuksesta!
Mainitsemiasi yksityiskohtia on syytä katsoa lähemminkin, jatketaan siis keskustelua.
"Suomalainen Suuri Kielisota" on vielä tässä vaiheessa lähinnä "Ruotsalainen Suuri Hyökkäys"-tasolla.
Kuten asiaa sivusit niin mediat ovat se viimeinen taho, joka asian ymmärtää.
HS:n omistajapiirit eli hra Erkko kun kuuluu Ruotsin valtion ja RKP:n johtamaan liikkeeseen Svenska nu, joka puolestaan nivoutuu Ruotsissa 1908 perustettuun Riksförening Sverigekontakt:iin.
On luonnollisesti vaikea laajemmin tietää, mitä tapahtuu, jos ei osaa ruotsia. Sillä lähes kaikki kielipoliittinen aktiviteetti tapahtuu ruotsin kielellä. Suomenkielinen kansa on jo siten tehokkaasti marginalisoitu, vaikka juuri suomenkieliset ovat sen ruotsalaisen hyökkäyksen kohde. Niin jo lähtökohtaisesti suomenkieliset ovat huonommassa asemassa.
Valtaa pitävien suureksi suruksi katajainen kansa tuntuu vain taipuvan, mutta sitkeästi nousevan keskustelemaan ja toisilleen uutisia levittämään, suomeksi, underground-liikkeenä. Ainahan kääntäjiä löytyy.
Kokoomuksen ministeri Stubb puhuu aktivisten kielikeskustelijoiden ”marginalisoimista”.
Häneltä on kysyttävä, mitä menetelmiä hän ja muut rikkaat ruotsalaiskansalliset ryhmittymät käyttävät? Miten hän/ne aikovat estää tiedon levittäsinen ja keskustelun?
.
Iiris selittää että Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani. Jokainen voi itse tarkistaa asian vaikkapa Tilastokeskuksen sivuilta. Viime vuonna Venäjän osuus oli muistaakseni 8% - Ollaan melkoisessa laskussa koska NLn aikoina osuus oli viidennes. Ruotsin osuus oli viime vuonna 12% ja jos muu pohjola lasketaan mukaan päädytään noin viidennekseen. Venäjä oli neljännellä sijalla Ruotsin, Saksan ja Hollannin jälkeen. Toistan: tarkasta juttu itse, netti on vapaa. Sillä lailla "Iiriksen" kaltaiset tarkoitushakuiset nettisissit neutralisoituvat. On aivan liian helppoa vain väittää jotain -
Ruotsi on jo kauan ollut vapaavalintainen aine ylioppilaskirjoituksissa. Viimeksi sen kirjoitti n 20 000 kokelasta. Venäjän kirjoittajia oli 199. Nämä luvut antavat muuten hyvän kuvan siitä missä määrin ja minnepäin suomalaisilla on kulttuurisiteitä muihin maihin.
Kulttuurisiteet Venäjälle ovat olemattoman pienet verrattuna kulttuurisiteisiin Ruotsin suuntaan, jo pelkästään siksi että Ruotsissa asuu puoli miljoonaa kulttuuriltaan suomalaista henkilöä. Siis: joka kymmenes suomalainen asuu Ruotsissa. Tämä taas merkitsee että erinomaisesti ruotsia osaavia/kaksikielisiä suomalaisia on paljon enemmän kuin yleensä mielletään.
Blogin kirjoittajalle sanoisin että kaksikielisenä tiedän, enkä luule että suomenruotsalaisilla ei ole mitään kommunikaatiovaikeuksia ruotsinruotsalaisten kanssa. Ei edes norjalaisten kanssa...
Turha nyt vaan on turhaa. Pakkoruotsi on turha oppiaine suomenkielisissä kouluissa, eikä se siitä selittelemällä muuksi muutu.
Kaikki selviävät hienosti engannin kielellä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Pakkoruotsia ei tarvita.
Ruotsin talouselämä on jo aikaa sitten siirtynyt englannin käyttämiseen bisneskielenä. Bisneselämän kieli on englanti!
Pakkoruotsi on aikansa elänyt ja vanhentunut systeemi, joka on heitettävä roskikseen, jätteisiin. Pakkoruotsin paikka on jätekasassa.
Joku täällä mainitsi että talouselämä ei ruotsinkieltä kaipaa? Eh? Multijätti-monopolifirmojen henkilökunnan yläpäässä (=pieni melkein naurettavan etuoikeutettu vähemmistö) on konsernikielenä englanti. Pienfirmoilla ei ole. Työnhakijan on osattava skandinaaviskaa pohjolassa. Kulttuurisuhteet hoidetaan sillä myös näiden maiden välillä. Samoin poliitikot puhuvat keskenään skandinaaviskaa. Ja poliisit ja sotilaat. Kauppalaivastosta on puolet Ahvenanmaalla ja jopa kansainvälisten suurvarustamojen palkkaamasta laivapäällystöstä hämmästyttävän suuri osa puhuu äidinkielenään skandinaaviskaa joten sitä tulvii jatkuvasti radiosta pitkin maailman meriä vaikka englanti onkin tärkein työkieli. Meillä on ollut tosi hyvä onni sikäli että länsinaapuriksi on sattunut yksi maailman vauraimmista ja rauhallisimmista maista. Sinne kannattaa pitää niin hyvät välit ja tiukat yhteydet kuin ikinä on mahdollista.
Entäs suhteet sukulaisiin? Paljon on Ruotsiin muuttaneita - Venäjälle muuttaneita ei taida löytyä. Kyllä ruotsinkielelle löytyy todellista tarvetta jatkossakin. Ja onhan meillä ikioma ruotsia puhuva väestönosa joka vaan sitkeästi tulee puhumaan omaa kieltään. Liikkuvuus tulee pohjolan sisällä lisääntymään sitä mukaa kun byrokraattisia esteitä poistetaan (ja EU muuttuu enemmän liittovaltioksi). TV-ohjelmatkin ovat jo alkaneet muuttua niin, että niitä suunnitellaan alusta lähtien näytettäväksi myös naapurimaan markkinoilla. Norjan suosituin show "Skavlan" tulee (ensin tekstittä) myös Ruotsin TVstä ja sen vierailevat "tähdet" ovat kaikkialta pohjoismaista.
Pakkoruotsi? Se on toinen juttu; siitä tulisi päästä. Puolustaako joku tällä palstalla sitä? Vai mitä Iiris tarkoittaa kommentillaan?
Kieli on kaikkea muuta kuin pelkkä työkalu. Muussa tapauksessahan voisimme heti muitta mutkitta ruveta englanninkielisiksi ja lakkauttaa kaikki muut kielet siitä paikasta. ( Itse kuulun vähemmistöön jonka kohdalla moinen olisi mahdollista... olen jo kaksikielinen - melkein kolmikielinen englanti mukaan lukien. Sukuni asuu Kanadassa. ) Tuo ajatusleikki paljastaa ajatuksen lyhytnäköisyyden ja epärealistisuuden. Useimmat ihmiset nauraisivat kurkku suorana jos moista ehdotettaisiin. Heidän kohdallaan ajatus on jo käytännön syistä mahdoton....Kieli EI ole pelkästään työkalu.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 19 kommenttia